Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  7 / 28 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 7 / 28 Next Page
Page Background

Badding

7

Nukkavieru tyylitaituri

hioi todellisia helmiä

Somerjoen kanssa yhteistyötä tekivät muun muassa Koskinen, Jakoila ja Pulliainen

SSS | Minna Filppu

minna.filppu@sss.fi

Somerolaissyntyinenmuu-

sikko

Rauli

”Badding”

So-

merjoki

pohjusti 70-luvul-

la suomalaisen rockin tule-

mista ja uudisti 80-luvulla

tanssimusiikin ja amerikka-

laistyyppisen iskelmän tul-

kintaa sulattaen rockia ja is-

kelmää uudenlaiseksi syn-

teesiksi.

Poikkeuksellisen

ää-

nen omannut monipuoli-

nen musiikillinen lahjak-

kuus tulkitsi yhtä vakuutta-

vasti niin 50- ja 60-lukujen

rock´n´rollia kuin kantaaot-

tavia underground-tekstejä,

humppaa ja lastenlauluja.

Tyylitajuisen ja perinnetie-

toisen laulajan ilmaisu oli

luontevaa ja vaivatonta kai-

kissa tyylilajeissa.

Badding syntyi 30. elo-

kuuta 1947. Hän menehtyi

alkoholimyrkytykseen tam-

mikuussa 1987, mutta mu-

siikki jäi elämään.

Muusikot

Arto

”Mamba”

Koskinen

,

Antero Jakoila

ja

Kai Pulliainen

muisteli-

vat toveriaan Salon Seudun

Sanomien haastattelussa

vuonna 2007, kun Baddin-

gin syntymästä tuli kulu-

neeksi 60 vuotta.

Somerolla samaa koulua

käyneiden Koskisen ja So-

merjoen ystävyys alkoi, kun

Mambaa pyydettiin urku-

riksi Baddingin, hänen vel-

jensä

Kari Somerjoen

,

Sep-

po

ja

Kauko Laineen

sekä

Pentti Ahon

1964 perusta-

maanThe FiveYes -bändiin.

– He olivat jostain syystä

hankkineet pienet urut ja

rupesivat hakemaan niille

soittajaa. Menin harjoituk-

siin Laineen vintille, ja sii-

tä se lähti, Somerolla asuva

Koskinen kertoo.

– Lauluvahvistin kiersi ja

alkoi ulista, jos mikrofonin

toi sen lähelle, joten Bad-

ding lauloi yleensä toises-

sa huoneessa, ja bändi soit-

ti toisessa, hän muistelee.

– Bändin ohjelmisto oli

laaja. Soitimme siihen ai-

kaan paljon lainabiisejä,

erityisesti Rolling Stonesia

ja Beatlesia, ja niiden lisäksi

iskelmää ja tanssimusiikkia.

Samalla keikalla rokkia

ja tanssimusiikkia

Rock´n´roll teki vasta tulo-

aan Suomeen, joten tans-

simusiikki oli lavoilla käy-

mään tottuneidennuorten-

kin mieleen.

– En tiedä, oliko tanssi-

musiikin soitto jätkien tie-

toinen valinta siksi, että

bändi olisi päässyt parem-

min keikoille, mutta ei si-

tä vastentahtoisesti soitet-

tu. Siihen aikaan alkoi ol-

la kahtiajakoa tanssimuu-

sikoiden ja rokkareiden vä-

lillä, mutta nämä kaverit ei-

vät olleet asenteellisia, vaik-

ka olivatkin erityisen miel-

tyneitä Rollareihin.

Muut jatkoivat soitta-

mista The Five Yesissä vie-

lä jonkin aikaa sen jälkeen,

kun Koskinen kyllästyi.

Hän muutti 1966 Helsin-

kiin aloittaessaan opiskelun

Sibelius-Akatemiassa ja liit-

tyi Jormakseen.

– Aloimme tavata uudes-

taan 70-luvun alussa, kun

Badding muutti Helsinkiin.

Tapasimme

M.A. Nummi-

sen

ympyröissä. Somero-

laissyntyinen Numminen

oli keskeinen henkilö Bad-

dingin uran liikkeelle saa-

misessa, ja Badding oli pal-

jon mukana hänen hank-

keissaan. Suomen Talviso-

dassa olimme molemmat.

– Asuin veljeni kans-

sa Aleksis Kiven kadulla,

ja meillä kokoontui usein

hänen,

Tanskasen Rafen

ja Baddingin muodostama

korttiporukka. Minua ei

kortinpeluu kiinnostanut,

mutta kirjoittelin ylös Bad-

dingin biisejä. Hän ei tunte-

nut nuotteja, mutta oli erit-

täinmusikaalinen, ja hänel-

lä oli hyvä sävelkorva.

”Vahva tunneilmaisu

oli sisäsyntyistä”

Arto Koskinen on merkitty

myös sovittajaksi See you

later alligator -käännök-

seen Moikataan kun tava-

taan ja Baddingin omaan

Valot-kappaleeseen.

– Sovittaja merkittiin sil-

loinnykykäytäntöä löysem-

min. Ehkä se tuli siitä, kun

kirjoitin nuotteja ja saatoin

merkitä sointujakin. Mut-

ta kyllähän Badding opet-

teli jonkin verran rämpyt-

tämään hänelle myymääni

akustista kitaraa ja otti soin-

tuja mukiinmenevästi.

Koskinen soitti Baddin-

gin ensimmäisellä Synnyin

rokkaamaan -levyllä. Levy-

tyksiä tehtiin Nummisen

ylijäämäajoilla, mutta Kos-

kinen muistaa, että sessiot

otettiin ajalla ja vakavasti.

Baddingin ensimmäis-

ten levyjen biisisisältö on

kirjavaa.

– Hänellä ei ollut vie-

lä visioita omasta identi-

teetistään: päämääränä oli

vain päästä esille ja levyt-

tämään. Silloin hän oli pi-

kemminkin esiintyjä kuin

luova taiteilija, mutta erot-

tui vahvalla tunneilmaisul-

laan, joka oli sisäsyntyistä

ja valmista.

Tähteys muutti

elämäntavat rajummiksi

Koskinen sanoo, että suo-

malainen rockkulttuuri ei

tuolloin ollut vielä vakiintu-

nut, eikä sille ollut kysyntää.

– Ei hänellä ollut omasta

takaa kauhean määriteltyä

linjaa, eikä se niin tarkkaa

ollutmuutenkaan. Se oli sitä

aikaa, jolloinomaehtoisem-

pi tekeminenoli aluillaan, ja

suomalainen rock koostui

etupäässä käännösbiiseistä.

Koskinen lähti Intiaan

1973 ja palattuaan tapasi

Baddingiä enää satunnai-

sesti bussissa matkalla So-

merolle tai sieltäHelsinkiin.

– Hänestä oli tullut täh-

ti Intiassa ollessani, mutta

elämäntapakin oli muuttu-

nut rajummaksi.

ArtoKoskinen soitti Bad-

dingin kanssa vielä kerran

heinäkuussa 1984.

– Meillä oli hyvä keikka

Someron Esakalliolla. Seu-

raavan kerran soitinKari So-

merjoenpyynnöstä Baddin-

gin hautajaisissa 1987.

OLAVI KASKISUO COLLECTION/LEHTIKUVA