Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  5 / 28 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 5 / 28 Next Page
Page Background

Badding

5

Väsynyt matkamies saa

levähdyspaikan

Sarjakuvataiteilija Heikki Paakkasen ja kuvanveistäjä Seppo Mannisen

yhteistyönä syntyi ainutlaatuinen muistomerkki

SSS | Minna Filppu

minna.filppu@sss.fi

SomeronKiiruunpuistonkul-

malla paljastetaan 11. heinä-

kuuta

Rauli

”Badding”

So-

merjoen

muistomerkki.Puu-

pää-palkittu sarjakuvataitei-

lija

Heikki Paakkanen

ja ar-

vostettukuvanveistäjä

Seppo

Manninen

ovat yhteistyönä

suunnitelleet edesmennyttä

somerolaisrokkariakunnioit-

tavan Badding-pysäkin.

– Idea pysäkistä syntyi,

kun Bussi Somerolle -tapah-

tumasta puhuttiin. Olin sitä

mieltä, että jos muistomerk-

ki tehdään, tehdään kunnon

veistos: sellainen, jota ei täs-

tä maasta toista löydy. Eh-

dotin, että tehdään pysäkki,

johon Heikin piirtämä Bad-

ding-hahmo nojailee, Man-

ninen kertoo.

Hän ja Paakkanen koros-

tavat, että muistomerkki on

käyttöveistos.

–Seeiilmeisestivoitoimia

varsinaisenabussipysäkkinä,

muttasinnevoimennä istus-

kelemaan ja sinne voi tilata

taksin, Paakkanen ehdottaa.

– Voihan sitä käyttää ret-

kipysäkkinä ja väsynyt mat-

kamies voi levähtää veistok-

sensuojassa,Manninenhuo-

mauttaa.

Lonkeromaista

mutkistelua lavalla

Bussi Somerolle -tapahtu-

maa suunniteltaessa Esakal-

lion lavaisäntänä vuosikym-

menet toiminut

Matti Oksa-

nen

jakulttuurinmonitoimi-

mies

Ahti Kukkonen

muis-

tivat, että Somerolta puut-

tuu Baddingin muistomerk-

ki. He esittivät asiaa Some-

ron Kulttuurin johtokunnas-

sa, joka nimesi samantien

patsastyöryhmänpuuhamie-

histä ja kulttuurituottajasta.

Ajatuksena oli yllyttää Heik-

kiPaakkanenhyödyntämään

Turun kirjamessuille pahvi-

hahmoksipiirtämäänsäBad-

dingiä esimerkiksi reliefissä

yhteistyössä Seppo Manni-

sen kanssa.

– Reagoin erityisellä ilol-

la siihen, että kirjamessuil-

le piirtämäni hahmo heräisi

uudelleen henkiin, Paakka-

nen intoilee.

– En ole hääppöinen nä-

köispiirtäjä,jotenolinhölmis-

tynyt, miten onnistuin Bad-

dingin hahmon kanssa. Piir-

roksen syntyyn ovat pakos-

ti vaikuttaneet opiskeluvuo-

sien muistumat Ostrobotni-

an rymyisistä juhlista, jois-

sa näin Baddingin laulavan.

Se järkytys lonkeromaisesta

mutkistelusta lavalla on jää-

nyt voimakkaasti muistiini ja

vahvistunutmyöhempiente-

levisiointienmyötä.

PaakkanentapasiBaddin-

gin

M.A. Nummisen

luona,

kun teki kuvitusta kirjaan Jä-

nikset maailman kartalle.

– Siellä hän kyyhötti nur-

kassa kirjakaapin takana.

Myöhemmin matkustelles-

sani alituiseen Helsingin ja

Someron väliä näin Baddin-

gin usein bussissa, mutta ta-

paamiset jäivät pelkkiin ter-

vehdyksiin,koskahäneiollut

mikään ulospäin suuntautu-

nut hölösuinen riesa.

Rakenteiden hakua

ja viivojen karsimista

Seppo Manninen kuvaa

muistomerkkiprojektia kieh-

tovaksi ja haastavaksi.

–EnoleollutmikäänBad-

ding-fani, mutta hän oli laa-

tumies, joka vaikutti suures-

ti kevyenmusiikinhistoriaan

ja ansaitsee muistomerkkin-

sä. Hänellä oli herkkä ääni ja

kauniita melodioita, Manni-

nen toteaa.

Taiteilijat kehuvat teoksen

syntyneenyllättävänkivutto-

mastijaedenneenjouhevasti.

–Muutamassapalaverissa

käviilmi,ettäpiirroksenkäyt-

täminen olisi vaikeaa, joten

tarvittiin siluetti. Oli hanka-

la luopua omista viivoistaan,

mutta yksinkertaistin hah-

moa vaihe vaiheelta, Paakka-

nen kertoo.

– Seppo joutui enemmän

miettimään rakenteita, sillä

katoshan on pieni talo. Hän

rakentelierilaisiapysäkkimal-

lejajaminäteinsiluetteja,joi-

ta hän sai soviteltua pysäkin

pienoismalleihin. Mannisel-

la on harjaantunut esteetti-

nen silmä sekä materiaali-

tuntemusta,hahmotuskykyä

jamittakaavatajuaulkotilojen

muistomerkeille.

I-Metalli toteutti

taiteilijoiden toiveet

Somerolainen I-Metalli to-

teuttitaiteilijoidennäkemyk-

senteräkseen,jokapatinoituu

ajanmittaan.

MäkitalonIsmo

onpan-

nut koko sydämensä hom-

maan. Ilman häntä tästä ei

olisi tullut mitään, Manni-

nen kehuu.

I-Metalli on aiemmin val-

mistanut Mannisen veistok-

sista Salon Sibelius-puiston

Vapauden liekin ja Helsin-

ginYlä-MalmintorinMalmin.

Paakkasta askarrutti me-

tallinpaksuus,jännittisenkä-

sittelyjamietityttivaikeusyh-

distääsiluettikatokseen,mut-

ta nykytekniikan mahdolli-

suudet yllättivät:

– Herkkiä viivoja jäi yhä

jäljelle!

Pysäkinseinäonkaarevate-

räs, jonka yläosassa on lehtiä.

– Baddingin luontohenkeä

pitivähänottaamukaan,Man-

ninen sanoo.

Muistomerkin toteutus on

rahoitettu Someron kaupun-

gin ja yritysten sponsorituel-

la.. Paakkanen kuvailee teok-

sen syntyneen solidaarisuus-

pohjalta:

–Kukaaneioletässätehnyt

tiliä, vaan kaikki on tapahtu-

nutkotiseutu-jamusiikkirak-

kauden nimissä talkoohen-

gellä jameidän tekijöiden in-

nostuksella.Kaikkiovatsijoit-

taneet hankkeeseen aineel-

lista ja henkistä pääomaan-

sa. Kannattajia alkoi kertyä

nopeasti ja tuli oheistuottei-

denostajia.Tällaista ei synny

ilman intomielisyyttä.

Seppo Manninen muutti

HelsingistäSomerollejovuon-

na1964.HeikkiPaakkanensaa-

pui maisemiin vuonna 1977.

Heikki Paakkasen (vas.) ja Seppo Mannisen yhteistyönä suunnittelema muistomerkki on valmistettu sinkitystä teräksestä. Yli kaksimetrinen Badding-siluetti nojaa tyyliteltyyn lin-

ja-autopysäkkiin. Somerolaisessa I-Metallissa valmistettu taideteos painaa arviolta 10 000 kiloa.

SSS/KIRSI-MAARIT VENETPALO