Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  11 / 28 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 11 / 28 Next Page
Page Background

Badding

11

”Silloin

keikkabussin laakerit

eivät ehtineet jäähtyä”

Osmo Purtilo ajoi toista vuotta Baddingin keikkabussia 1970-luvulla

SSS | Minna Filppu

minna.filppu@sss.fi

Suosion huikeimpina aikoina

1973–1974

Rauli

”Badding”

Somerjoen

keikkabussia kul-

jetti usein

Osmo

”Oski”

Pur-

tilo

. Liikkeelle lähdettiin, kun

jättimenestys Fiilaten ja höy-

läten oli vasta ilmestynyt. Sta-

dista Savitaipaleelle muutta-

nut mies muistelee noita ai-

koja mielellään.

– Asuin Helsinginkadulla

Kalliossa ja Badding kortte-

lin päässä. Badding oli sil-

loin Suomen kovimpia juttu-

ja, mutta hyvin kaino hemmo.

Hän tuli käymään ja kysele-

mään keikkahommiin, kun ei

tahtonut löytää bussia ja kul-

jettajaa.

Purtilo oli kuljettanut ai-

emmin muun muassa

Da-

ve Lindholmia

,

Lea Lavenia

,

Jussi Raittista

ja

Muskaa

.

– Sanoin, että minulla pi-

tää olla taattu tulevaisuus.

Hän näytti keikkakalenteri-

aan, joka oli täynnä vuodek-

si eteenpäin. Siirryin saman

tien kokopäiväiseksi keikka-

bussiyrittäjäksi.

Rappukäytävän seinät

täynnä viestejä faneilta

Osmo Purtilo muistaa, että

Badding ei ollut järin seural-

linen ihminen.

– Hän oli hyvin hissukseen

eikä snobbaillut millään ta-

valla. Samat kledjut oli aina

päällä.

Purtilo kertoo, että Baddin-

gin Helsinginkadun yksiössä

ei ollut edes sänkyä: lattial-

la oli parin vaahtomuovipat-

jan lisäksi puhelin sekä Pecos

Bill- ja Mustanaamio-lehtiä.

– Fanit olivat kirjoittaneet

kolmannen kerroksen rappu-

käytävän seinät täyteen vies-

tejä Baddingille.

Keikkamyynnissä ei

ollut mitään järkeä

Purtilon bussissa kulkivat

Baddingin kanssa komppiki-

taristi

Timo Kojo

, basisti

Jan-

ne Brunberg

ja rumpaleina

muun muassa

Matti Everhall

ja

Matti Kankkunen

. Kitaris-

tina oli välillä

Lenny Lindfors,

välillä

Albert Järvinen

ja

Ile

Kallio

Järvisen palattua Hur-

riganesiin. Baddingin bändin

nimi oli siihen aikaanMoney.

– Tapasimme aina Vanhal-

la ja lähdimme siitä keikalle.

Yleensä keikat olivat keskivii-

kosta eteenpäin kaksi keikkaa

illassa. Keikkamyynnissä ei ol-

lut mitään järkeä: saatoimme

mennä saman päivän aikana

Turusta Varkauteen tai Joen-

suuhun ja palata takaisin Lah-

teen. Ei siinä ehtineet laakerit

autossa jäähtyä.

– Keikoilla friiduja oli jo-

nossa koko ajan. Ne olivat

tietenkin Baddingin perässä,

mutta hän ei halunnut tilan-

netta hyödyntää toisin kuin

minä ja pojat. Toiminnanmies

hän ei ollut, Purtilo hymähtää.

Baddingille fyrkka

oli toissijainen juttu

Purtilo toteaa, että seuras-

sa Badding ei pahemmin ol-

lut äänessä eikä paljon omis-

ta asioistaan hiiskunut.

– Ensin ajattelin, että hän

on Nikkilän kamaa, mutta to-

tesin pian, että Badding oli

älykäs jätkä.

– Harmitti hänen puoles-

taan. Kallion porukka käyt-

ti häntä härskisti hyväkseen.

Hänellä ei ollut kunnon ma-

nageria eikä ketään, joka oli-

si huolehtinut asioista. Sivus-

ta vetäjiä oli liian paljon. Bad-

dingille fyrkka ei ollut elä-

mässä tärkeää, kunhan toi-

meen tuli.

Purtilo sanoo, että Bad-

ding ei ollut mikään pulloon

sylkijä.

–Viimeistään Lahdessa pi-

ti mennä viinakauppaan, kun

stadista lähdettiin ylöspäin.

Tiukkaa tavaraa Badding ei

vetänyt ikinä: diggas viinistä

paremmin.

Bändin keikkapalkkio

oli 1 600 markkaa

Purtilo toteaa, että hänen toi-

menkuvaansa kuului ajami-

sen lisäksi ”roudaaminen, ih-

misten huolto ja velkakirjojen

kirjoittaminen”. Hän muiste-

lee, että bändille maksettiin

keikasta yleensä 1 600 mark-

kaa. Joskus tuli ongelmia, kun

Baddingiä ei saatu hereille.

– Järkkärit rupes ottaa fyrk-

kaa veks. Ne teki sellaistakin,

että väittivät Baddingin ole-

van kännissä ja vähensivät

hinnasta puolet, vaikka Bad-

ding ei ollut ottanut mitään.

Se oli vaan saanut sen leiman.

Baddingin ja Purtilon yh-

teistyö päättyi, kun varakus-

ki romutti keikkabussin La-

pin-reissulla, jolta Purtilo len-

si Helsinkiin toisen lapsensa

syntymän takia. 1980-luvulla

Badding tuli pyytämään Pur-

tiloa uudestaan töihin.

– Hän oli postissa duunis-

sa ja kääri sätkiä. Enää ei ollut

ympärillä ystäviä kuten 70-lu-

vulla, jolloin kaikki eivät olisi

autoon mahtuneet.

Purtilo ei lähtenyt enää toi-

selle kierrokselle. Baddingiltä

ilmestyi 1980-luvun alkuvuo-

sina kolme albumia: Rakkau-

della – Raulilta, Ikkunaprin-

sessa ja Tähdet, tähdet. Vii-

meiseksi albumiksi jäi seitse-

mäs, vuonna 1985 julkaistu

Laivat. Rauli Badding Somer-

joki kuoli 39-vuotiaana tam-

mikuussa 1987.

Money-bändin keikkamatkalla vuonna 1974 olivat mukana komppikitaristi Timo Kojo (vas.), rumpali Matti

Kankkunen, basisti Janne Brunberg, keikkabussiyrittäjä Osmo ”Oski” Purtilo, Rauli ”Badding” Somerjoki ja

kitaristi Ile Kallio.

Keikalla Badding ja kitaristi Lennart ”Lenny” Lindfors.

Takahuoneessa basisti Janne Brunberg (vas.), Rauli ”Bad-

ding” Somerjoki, Osmo ”Oski” Purtilo ja roudari Martti

”Mara”Muurinen.

Basisti Janne Brunberg (kesk.) ja keikkabussin omistajan vaimo Marjaliisa

Purtilo olivat Baddingin seurana takahuoneessa, kun Money-yhtye oli kei-

kalla Leppävaaran nuorisoseuran talossa elokuussa 1974.

KUVAT: OSMO PURTILON ARKISTO