Suomalaiset hakevat kuntavaalien äänestyspäätöksiin tukea eniten sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä, joista he muutenkin kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita. Painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä asuinkuntansa uutisointia seuraa 70 prosenttia ja kaupunkilehdistä 59 prosenttia suomalaisista.
Kolmanneksi sijoittuu televisio (48 %) ja neljänneksi sosiaalinen media (41 %).
Mitä varmemmin ilmaisee aikovansa äänestää kuntavaaleissa, sitä suuremmaksi sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys kasvaa äänestyspäätöksen tukena.
Sosiaalinen media nousee sanomalehtien rinnalle nuorimpien, äänestämisaikeistaan kuitenkin vanhempia epävarmempien äänestysikäisten keskuudessa. Yli 55-vuotiailla sosiaalisen median antama äänestystuki on vain vähäinen.
Vaalikoneet kiinnostavat Useiden medioiden verkkosivuillaan ennen kuntavaaleja julkaisemat vaalikoneet kiinnostavat kokeilemaan, kuka ehdokkaista olisi sopivin. Erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta kokeilisi 42 prosenttia suomalaisista ja melko todennäköisesti 31 prosenttia. Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat.
Joka viides pitää ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimyksiä kuntavaaleissa todennäköisenä. Joka viides (18 %) suomalainen pitää todennäköisenä, että joku ulkopuolinen taho pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen kuntavaaleissa. Miehistä vaikutusyrityksiä pitää todennäköisenä 22 prosenttia, naisista 13 prosenttia.
2.2.2021 Uutismedian liitto
Lisätiedot: Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja p. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@uutismediat.fi
Kuntavaalimediat 2021 -tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 19.-27.1.2021.Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto.