21.10.2015 / Sanomalehtien ykkösasema mieluisimpana mainosvälineenä vahvistui

21.10.2015 Sanomalehtien liitto

Suomalaiset pitävät painettuja sanomalehtiä aiempaa ylivoimaisemmin mieluisimpana mainosvälineenä. Suomalaisista 45 prosenttia nostaa painetut sanomalehdet ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia. Osuus on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisellä tutkimuskierroksella vuotta aiemmin.

Muut kaksitoista tutkittua mainonnan kanavaa jäävät kauas painettujen sanomalehtien mieluisuuden taakse. Tutkimuksessa vastaajat saivat valita vain yhden, itselleen mieluisimman mainoskanavan. Toiseksi sijoittui televisio, jonka valitsi mieluisimmaksi mainosvälineeksi 12 prosenttia suomalaisista. Tulos oli sama vuotta aiemmin. Seuraavina tulivat painetut kaupunkilehdet, sanomalehtien digitaaliset palvelut ja painetut aikakauslehdet.

Mieluisimpien medioiden kärjen järjestys vaihtelee hieman ikäryhmittäin, mutta painetut sanomalehdet ovat edelleen selvästi mieluisin mainonnan kanava kaikissa ikäryhmissä.

”’Vaikka medioiden määrä lisääntyy ja kuluttajien ajankäyttö sirpaloituu, niin painetut sanomalehdet ovat säilyttäneet ylivoimaisen suosionsa mieluisimpana mainonnan välineenä. Sanomalehden lukeminen on edelleen hyvin keskittynyttä, sille otetaan oma hetki päivästä.  Mainonta sanomalehdessä on lukijoille luonnollinen ja haluttu osa lehden sisältöä. Tilaajille lehdessä oleva mainonta on yksi tärkeä syy pysyä uskollisena omalle lehdelleen”, toteaa Sanomalehtien Liiton media- ja kuluttajamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.
Sosiaalisen media palvelut Google, Facebook, Youtube ja Twitter jäävät suomalaisten mieluisimpien medioiden listan häntäpäähän 0–2 prosentin osuuksilla.
Samassa tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten suhtautumista siihen, että ulkomaiset yritykset kohdentavat mainontaa sen perusteella, missä verkon palveluissa henkilö on viime aikoina vieraillut.
Suomalaisista 67 prosenttia suhtautuu kielteisesti selaushistoriatiedon hyödyntämiseen mainonnan sijoittamisessa, jos kyseessä on ulkomainen yritys. Kotimaisen yrityksen keräämän tiedon hyödyntämiseen suhtautui kielteisesti 53 prosenttia.  Myönteisesti selaushistoriatiedon hyödyntämiseen mainonnassa suhtautui kotimaisten yritysten kohdalla 17 prosenttia ja ulkomaisten yritysten kohdalla 9 prosenttia.
”Tämä varovaisuus tietojen keräämistä kohtaan on todennäköisesti yksi syy siihen, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kohdattavaa mainontaa ei koeta niin mieluisana ”, Kirjonen arvioi.
Suomalaisten suhtautumista eri mainosvälineiden mieluisuuteen on tutkittu osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 8.–17.9.2015.
20151021_Sanomalehtien_ykkosasema_graafi